Piispaehdokkaat partiolaisten tarkastuksessa

Piispa toimii seurakuntien kaikkien työntekijöiden hengellisenä johtajana. Piispalla on merkitystä myös partiotoiminnan kannalta. Helsingin hiippakunnan alueella toimii yli 10 000 partiolaista – eli pienen seurakunnan verran nuoria!

Partio tunnetaan

Kaikilla piispaehdokkailla oli jonkinlainen henkilökohtainen kontakti partioon joko työn, perheen tai ystävien kautta. Tapiolan Eräpoikien kasvatti, Munkkiniemen kirkkoherra Leo Glad ehti aikanaan käydä pj-kurssin ja on edelleen mukana lippukunnan Punppu-orkestin toiminnassa! Ehdokkaat myös pitävät partiota tärkeänä toimintana. ”Partio on hyvin tärkeä ja luotettu lapsi- ja nuorisotyön toimintamuoto, jolla on perinteisesti ollut oma paikkansa kirkon nuorisotyön rinnalla ja/tai osana.” kertoo Marja Heltelä.

Ovet auki maahanmuuttajille

Partiolaisten yksi keskeisimmistä tavoitteista pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla on saada lisää maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria mukaan partioon. Joskus on esitetty näkemyksiä, että eri uskonnoista tulevat partiolaiset olisivat ongelma partiotoimintaa tukeville seurakunnille. Tällainen näkemys ei saa tukea piispaehdokkailta: ”Eri kulttuureista ja eri uskonnoista tulevat lapset ja nuoret ovat tervetulleita kaikkeen seurakunnan toimintaan. Kirkkoon ja partioon monikulttuurisuus sopii luontevasti: olemmehan molemmat lähtökohdiltamme kansainvälisiä ja luonteeltamme globaaleja.” toteaa Irja Askola. ”Mielestäni maahanmuuttajien lapsilla on suuri tarve partiotoimintaan ja heille tulee tarjota siihen mahdollisuus. On muistettava, että noin kaksi kolmannesta maahanmuuttajista on kristittyjä.” kertoo Matti Poutiainen.

Piispanvaalissa äänioikeus on noin 600 papilla ja lehtorilla sekä vastaavalla määrällä maallikkovalitsijoita, eli seurakuntaneuvostojen valitsemilla luottamushenkilöillä. Seurakuntaneuvostoihin puolestaan valitaan uudet jäsenet syksyllä 2010. Syksyn seurakuntavaaleissa äänioikeus on ensimmäistä kertaa jo 16-vuotiailla! Käy katsomassa www.partio.fi/seurakuntavaalit

Tutustu piispanvaaliin ja ehdokkaisiin Helsingin hiippakunnan sivuilla: http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispanvaali/

Partiolaiset kysyivät, piispaehdokkaat vastasivat

1.) Oletko itse (ollut) partiolainen? Oletko ollut jollain tavalla mukana partiotoiminnassa
2.) Mitkä ovat mielestäsi suurimpia haasteita nuorten elämässä Helsingin hiippakunnassa tällä hetkellä ja miten kirkon pitäisi vastata näihin haasteisiin?
3.) Miten näet partion roolin ja merkityksen suhteessa kirkkoon ja kirkon työhön? Voisiko sitä kehittää jollain tavalla?
4.) Partiolaisten yhtenä päätavoitteena lähivuosina on saada maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret paremmin mukaan partiotoimintaan. Miten sinä suhtaudut siihen, että seurakunnan tukemassa partiotoiminnassa on mukana eri uskonnoista tulevia lapsia ja nuoria?
5.) Jos sinusta tulee Helsingin piispa, niin miten aiot edistää partiotoimintaa Helsingin hiippakunnassa?

Irja Askola

Espoon hiippakunnan teologinen sihteeri
http://www.irjaaskola.fi/vaali

1.) En ole. Mutta minulla on monia eri-ikäisiä ystäviä, jotka ovat aktiivisia partiolaisia. Eräs heistä huolehti vuosikausia joulukalenterin jääkaappini oveen ja joidenkin värikkäät kertomukset vaikkapa suurleireiltä ovat ikimuistoisia. 

2.) Minua koskettaa lasten ja nuorten yksinäisyys. Ja se kiire ja suorittamisen paine, joka heijastuu meistä aikuisista ja tuntuu siirtyvän myös nuoriin. Jokaisella nuorella pitäisi olla joku aikuinen, joka viestittää: ”Minusta on kiva, että sinä olet olemassa.” Minua huolettaa myös se, että yhteiskuntamme jakautuu nuortenkin osalta kahtia. Nuorten syrjäytymisen estäminen kuuluu kaikille aikuisille. Kirkon nuorisotyö on pääosin korkeatasoista ja sen toimintaedellytykset on varmistettava. Ehkä kirkon pitäisi haastaa meitä aikuisia kantamaan arjessamme vastuuta lapsista ja nuorista, ei vain omistamme, vaan yleensäkin. Ja huolehtia siitä, että lasten arjen asiantuntijat – kirkon kasvatustyöntekijät – saavat kokemuksensa myös yhteiskunnallisten päättäjien käyttöön. Ja nuorilla on itsellään paljon ratkaisuja, mielipiteitä ja osaamista: heiltä kannatta kysyä, niin kirkon kuin muidenkin.

3.) Monilla paikkakunnilla partiolaiset ovat osa seurakunnan aktiivisia jäseniä, jotka löytävät kokoontumistilansa kirkolta ja osallistuvat monin tavoin seurakunnan toimintaan ja myös sen luottamustehtäviin. Suhde kehittyy ja saa muotonsa eri paikkakunnilla eri tavoin – ja hyvä niin!

4.) Loistavaa! Kannatan lämpimästi. Eri kulttuureista ja eri uskonnoista tulevat lapset ja nuoret ovat tervetulleita kaikkeen seurakunnan toimintaan.  Partio on mainio mahdollisuus tarjota mielekästä yhteistä tekemistä ja molemminpuolisen oppimisen hetkiä. Kirkkoon ja partioon monikulttuurisuus sopii luontevasti: olemmehan molemmat lähtökohdiltamme kansainvälisiä ja luonteeltamme globaaleja.

5.) Arvostamalla partiotoimintaa, kiinnostumalla siitä ja tarjoutumalla sopivassa tilanteessa keskustelemaan partiolaisten kanssa heidän toiveistaan ja kehittämisnäkymistään.

Leo Glad

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra
http://www.leoglad.com

1.) Partio on ollut yksi parhaita harrastuksiani ja toimin aktiivisesti Tapiolan Eräpojissa useita vuosia, osallistuimme aktiivisesti partiotaitokilpailuihin ja soitan vieläkin lippukuntamme puhallinorkesterissa, Punpussa. Partiosta sain ensimmäisen pasuunanikin. Myöhemmin opiskeluaikaan suoritin partiojohtajakurssin, eräopastutkinnon ja toimin koulutuslippukunta Tulenkantajien lippukunnanjohtajana.

2.) Nuoret elävät valtavan moninaisuuden keskellä, virikkeitä, vaatimuksia, haasteita, odotuksia ja vaihtoehtoja on valtavasti. Haasteena on tekemisen moninaisuus. Aktiivisimmat pystyvät, mutta toisilla on vaara jäädä jalkoihin ja syrjäytyä. Haasteena on myös aikuisten läsnäolon vaje – aikuiset ovat aina menossa, aina tulossa. Tästä kaikesta seuraa muita ongelmia, alkoholia, huumeita, syrjäytymistä, masennusta ja muita sosiaalisia ongelmia.

3.) Näen partion seurakunnan omana toimintana, suorastan esimerkkinä siitä miten muutenkin seurakunnassa voitaisiin toimia. Tarkoitan erityisesti sitä, että esimerkiksi seurakuntamme kolmessa lippukunnassa toimii n. 50 vapaaehtoista ja he itsenäisesti ylläpitävät toimintaa. Haasteena on miten partiolaiset itse asian näkevät. Taustalla saattaa olla kapea näkemys seurakunnasta. Seurakunnan tehtävänä on vahvistaa hartauselämää ja elämää kristittynä.

4.) Partion, niin kuin koko seurakunnan on tärkeätä olla vieraanvarainen ja auttaa maahanmuuttajia säilyttämään oman etnisen identiteettinsä sopeutuessaan suomalaiseen seurakuntaan. Mikäli maahanmuuttaja ei oman uskontonsa vuoksi voi esimerkiksi osallistua lupauksenantoon kirkossa, tulee hänelle tarjota toinen hyvä vaihtoehtoinen tapa.

5.) Ensinnäkin osallistuisin mielelläni partiolaisten tilaisuuksiin ja näin vahvistaisin omalta osaltani näkemystä, että partio on seurakunnan omaa toimintaa. Toisaalta tahtoisin nostaa partion muulle seurakuntatoiminnalle esimerkiksi siitä, mitä vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaan. Uskon, että partion arvostus myös lisää partion suosiota.

Marja Heltelä

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen
http://marjaheltela.fi

1.) Olen ollut mukana partiotoiminnassa Porvoossa pienenä tyttönä muutaman talven.  Työssäni Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa olen ollut Helsingin Hakatyttöjen toiminnassa seurakunnan edustajana ja yhdyshenkilönä mukana. Seurakuntamme tukee partiotoimintaa maksamalla partiokolojen vuokria ja antamalla toiminta-avustuksia lippukunnille, joita seurakuntamme alueella on yhdeksän. 
      
2.) Lapsilta ja nuorilta vaaditaan nykyisin hyvin paljon suorittamista, jotta tulisi hyväksytyksi koulussa ja kaveripiirissä.  Toisaalta entistä useampi kokee yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunnetta.  Nuorten masennusta ei aina tunnisteta.

Kirkon tulisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä muiden lapsi- ja nuorisotyön toimijoiden kanssa.  Yhdessä voimavarat ovat aina suuremmat.   
 
3.) Partio on hyvin tärkeä ja luotettu lapsi- ja nuorisotyön toimintamuoto, jolla on perinteisesti ollut oma paikkansa kirkon nuorisotyön rinnalla ja/tai osana.  Seurakunnat ja partiot ovat paikkakunnasta riippuen eriasteisessa yhteistyössä keskenään.  Kaikkea yhteistyötä tulisi kehittää, sillä joukossa on voimaa.  
      
4.) Katselen tätä kehitystä hyvillä mielin. Lapset ja nuoret tulisi jo pienestä opettaa vuoropuheluun toisenlaisista taustoista tulevien lasten kanssa.  Näin rakennamme tulevaisuutta, jossa ei ole syrjintää.

5.) Paras asiantuntemus partiotoiminnasta ja sen kehittämisen tarpeista on siinä toimivilla partiolaisilla.  Siksi kuuntelisin herkällä korvalla, mitä tarpeita on ja veisin viestiä eteenpäin joko seurakuntiin tai kaupungin/kunnan päättäjille tarpeen mukaan.

Matti Poutiainen

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti
www.mattipoutiainen.fi

1.) Olen nuoruudessani ja myöhemminkin ollut läheisessä yhteistyössä Sinihaukkojen kanssa lentopalloilun merkeissä. Perustimme yhdessä heidän kanssaan maineikkaan Si-Ha -lentopallojoukkueen. Itse en ole ollut partiolainen, mutta lapsemme ovat aina kansainvälisiä leirejä myöten. Työssäni nuorisopappina ja kirkkoherrana olen ollut mukana lukuisissa partiolaisten tilaisuuksissa, yhteisissä projekteissa ja leireillä mukana. Johtamani Töölön seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta toimivat taustayhteisönä monille partiolippukunnille.
 
2.) Nuorisotyössä ja partiotoiminnassa mukana elävät ovat itse parhaita asiantuntijoita nuorten kysymyksissä. Kirkon tulisi kuunnella heitä ja tukea nuorisotyötä ja partiotoimintaa nuorten haasteisiin vastaamisessa. Vanhemman näkökulmasta arvelisin, että tietokoneet, netti ja median kasvava vaikutus merkitsevät suurta haastetta nuorten elämälle ja muokkaavat koko elämäntapaa. Partionkin on panostettava verkkoon, mutta ehdottomasti oltava kasvattamassa myös sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen kasvoista kasvoihin. Ympäristökysymysten aikana partio on avainasemassa myös nuorten ja luonnon välisen suhteen lujittamisessa.
 
3.) Partioliikkeen omat perusperiaatteet antavat hyvät mahdollisuudet luontevaan yhteistyöhön kirkon kanssa. Seurakuntien toimiminen taustayhteisöinä ei saisi merkitä vain tilojen antamista, vaan molemminpuolista yhteistoimintaa ja myös terveeseen hengellisyyteen kasvattamista.
 
4.) Mielestäni maahanmuuttajien lapsilla on suuri tarve partiotoimintaan ja heille tulee tarjota siihen mahdollisuus. On muistettava, että noin kaksi kolmannesta maahanmuuttajista on kristittyjä. Myös muiden uskontojen edustajat voivat osallistua seurakunnan tukemaan partiotoimintaan. Toiminnan hengellisestä ulottuvuudesta ei tulisi tämän vuoksi luopua, vaan tulisi etsiä järkeviä toimintatapoja uskonnonvapaus huomioon ottaen.
 
5.) Jos minusta tulee Helsingin piispa, tulen kannustamaan seurakuntia partiotoiminnan aktiiviseen tukemiseen ja osallistun itse merkittäviin partiolaisten tapahtumiin.

Hannu Vapaavuori

Huopalahden seurakunnan kirkkoherra
http://hannuvapaavuori.fi/

1.) Kyllä kuuluin Kuopion Metsäpoikiin aina lukioaikaan asti. Sitten yhteydet katkesivat, kun lähimmät partiokaverini olivat minua vanhempia ja lähtivät opiskelemaan ja muuaalle maailmaan.

2.) Luulenpa että kaveriporukoissa pärjääminen on yksi suuri haaste. Myös viihde- ja muuta kulutustarjontaa on valtavasti, niin että siihen melkein hukkuu. Myös elämänkatsomukseen liittyvä aatteiden ym tarjonta on kirjavaa. Kirkon pitäisi pystyä mielekkäällä tavalla vastaamaan nuorten kysymyksiin ja tarjota mahdollisuutta niiden pohtimiseen turvallisessa porukassa. Myös muunlaiseen yhdessä tekemiseen ja harrastamiseen kirkko voisi enemmänkin panostaa.

3.) Partio on juuri sellaista toimintaa, jota oikeastaan tuossa edellä tarkoitan. Partio toimii monin paikoin hyvässä yhteistyössä seurakunnan kanssa. Erityisesti diakonia- ja auttamistyön puolella yhteistyötä varmasti voisi vielä kehjittää.

4.) Pidän itsestään selvänä, että seurakuntien tukema partiotoiminta on avointa myös eri uskonnoista tuleville lapsille ja nuorille.

5.) Pitäisin mielelläni yhteyttä partiolaisiin ja pyrkisin tukemaan partiolaisten ja seurakuntien yhteistyötä.

Teksti Jaakko Weuro